Vähän rallya ja paljon shelttejä

Ollaan taas oltu Tiuhtin kanssa menossa siellä sun täällä tämän viikon aikana. Olisi ehkä kivempi kirjoittaa joka jutusta aina erikseen pikkupostaus, mutta pitää sen verran kiirettä opiskelujen, töiden, saleilun ja tietty näiden koirajuttujen kanssa, että ei nyt vaan ole onnistunut! Tietty kiire on suhteellista, mutta kun koiranpentu pyytää leikkimään, ei blogin kirjoittaminen ole prioriteettilistan kärjessä. Nyt Tiuhti malttoi käpertyä mun viereen sohvalle, joten kirjoitellaan teille yhdessä vähän, mitä ollaan tehty.

Viime perjantaina oltiin taas rallattelemassa lallattelemassa Pyryn treeneissä, ja saatiin monesta suunnasta loistavia vinkkejä seuraamiseen ja sivulletuloon. Nyt olenkin yrittänyt joka päivä edes ihan pienen hetken treenailla sivua ja seuruuta, joten josko se jonain kauniina päivänä joskus onnistuisi. Toivossa on hyvä elää! Rally on kyllä niin hurjan kivaa, että tiedän sen olevan ainakin yksi meidän tulevista lempilajeista. Tai ehkä voi jo nyt sanoa, että se on yksi meidän lempilaji, kun ollaan peräti kolmissa treeneissä käyty. (; Kunhan nyt päästäisiin kesäksi johonkin ryhmään, niin pullat olisivat loistavasti uunissa.

Taas kerran ihana kännykkälaatuinen lallattelukuva. Mutta Tiuhtin katse. <3

Eilen puolestaan oltiin Hämeen shelttien kevään ensimmäisessä shelttitapaamisessa. Ihania shelttejä oli paikalla vaikka kuinka paljon! Harjoiteltiin näyttelyjuttuja ja piirissä pujottelua ja sen sellaista, vaikka sosiaalistumistahan se lähinnä Tiuhtin tapauksessa vielä oli, sillä tunninkin ajaksi keskittyminen olisi Tiuhtille ihan liian suuri ponnistus. Ja Elsasta Tiuhti oli jälleen kerran aivan liikuttavan onnessaan. On kyllä ihanaa, että Tiuhti ja Elsa pääsee näkemään niin paljon, kun tyypit niin selkeästi tykkäävät toisistaan! Pitelin hetken aikaa molempien koirien hihnanpäistä kiinni, ja mietin tovin, kuinka jännittävää elämä olisi, jos olisi kaksi koiranpentua yhtä aikaa - huh.

Tiuhti päällimmäisenä!

Loppuun haluan jakaa vielä kuvan Tiuhtista, joka hyvin tarkkaavaisesti tuijottaa videota omasta harjoittelutuokiostaan. Voisin jakaa videon täälläkin, mutta en taida kehdata, koska tiedän, että kaikki Tiuhtin ikäiset osaavat seitsemän kertaa enemmän asioita. Toisaalta, tulispa teille parempi mieli. (;

Sheltinpentutreffit

Eilen käytiin Tiuhtin kanssa jo toista kertaa treffailemassa muita Tampereella asustelevia sheltinpentuja! Meillä ja varmaan myös kaikilla muilla oli oikein hauskaa, kun vauvat kirmailivat nurmikolla iloisesti toistensa kanssa leikkien.  Tiuhti tuli mainiosti kaikkien kanssa toimeen, vaikka yhtenä joukon pikkuruisimmista joutui pariin otteeseen vahingossa vähän keilatuksi. Parasta seuraa oli tietenkin Elsa-sisko, jota Tiuhti ei ollutkaan nähnyt pitkään aikaan, ja tyyppien riehuminen näytti välillä suorastaan rajulta, mutta kuuluuhan siskosten nyt vähän isotella toisilleen.

Tiuhti oli muuten kovin ovela ja muisti viime kerrasta, että Mila-pennun omistajalta sai ihania nameja (tällä kertaa kuulemma broilerin sydämiä, joten en yhtään ihmettele), ja parkkeerasi nätisti tämän eteen istumaan aika moneen otteeseen treffien aikana... Tiuhti ei kuitenkaan oikein tykännyt, jos joku toinen pentu tuli moikkaamaan Villeä tai mua, vaan punki samantien syliin "tää ihminen on mun" -tyylillä. Kaikkiaan paikalla oli 13 shelttiä, joista osa kuului pentujen isosisarustoon, ja oli kyllä ihanaa nähdä myös aikuisten shelttien riemu ja vauhti ja tottelevaisuus! Hupsua, että sellainen Tiuhtistakin jonain päivänä tulee. Ainakin riemukas ja vauhdikas.

Elsa ja Tiuhti solmussa

Paikalla oli melkoinen soopelipentuylivalta!

Ärrinmurrin

Palelevainen isäntä ja väsynyt koiranpentu paluubussia odottelemassa.

Toivottavasti sheltinpentutreffaillaan taas pian uudestaan! Kiitos kaikille! :)