Lepäilyä ja lallattelua

Alkuviikon meillä oli kotona viikonloppureissun jäljiltä taas melko väsynyt karvapallero, eikä ihme, kun mietiskelee noita meidän päiviä kotikotona. Tiuhtilla on nykyään koko ajan  hirvittävä meno päällä Pyryn kanssa, mikä on kyllä edelleen mun mielestä maailman hellyyttävintä, ja sen lisäksi käytiin parilla ihanalla metsälenkillä ja katselemassa Pyryn rallytreenejä!

Toisella noista metsälenkeistä, sillä, jolla isot koirat eivät olleet mukana, koin kyllä pieniä sydämenpysähtymishetkiä. Tiuhti pysyy tosi nätisti mun lähellä vapaana, ja siksi olikin hyvin häkellyttävää, kun se yhtäkkiä päätti kirmata yli sadan metrin päähän toiseen suuntaan. Huusin sitä tietenkin nimeltä, lähdin kulkemaan poispäin ja kaikkea sellaista, kunnes tajusin, että kappas, koirahan se sieltä on tulossa (tässä vaiheessa vaihdoin toki suuntaa). Mitkään nimenhuudot eivät siis paikallaan nököttävään koiranpentuun tehonneet, joten päätin tilanteen olevan sen virallisen luoksetulosanan koitinkivi. Sydän hakaten hihkaisin "tänne!" - ja pieni karvapallo lähti salamana pinkomaan mun luokse.  Onneksi oli nakkeja mukana. Tietenkin tällainen on arkipäivää jokaiselle koiranomistajalle, mutta olen silti niin kovin ylpeä Tiuhtista, kun ensimmäinen tosipaikan luoksetulo sujui niin täydellisesti!

Rallytreeneissä pitäydyttiin tällä kertaa sen sijaan ihan vain sivustatarkkailijoiden roolissa yhtä pujottelua lukuunottamatta, mutta hyvä koirahallikokemus oli taas. Niin tarkkaavaisesti ja kauniisti Tiuhti tuijotti mua, vaikka ohi meni kiinnostavia koiria. (En toki sano, etteikö se aika montaa kertaa olisi myös halunnut mennä moikkaamaan koirakavereita. Mutta onhan se vasta ihan pieni.) Ryhmän ohjaaja sanoi, että me ei rallateltu vaan lallateltiin. Awww. <3 Seuraamista pitäisi kyllä nyt ruveta harjoittelemaan jotenkin vähän järjestelmällisemmin, kun nyt lähinnä välillä kotona muistaessani tehdään sitä muutama metri. Vinkkejä, anyone? Olisi niin kivaa päästä jollekin kunnon pentu(/alkeistoko)kurssille, mutta Tampereella ne ovat joko aivan järkyttävän kalliita tai jatkuvat toukokuun puolelle, jolloin ei enää olla täällä, ja VAU:n kursseille on tällä hetkellä varmasti aika suuri ylikysyntä. Toivottavasti vielä jossain nappaa!

Halli-Tiuhti

Lallattelua

Hauskaa talvi no. 2:ta kaikille karvakuonoille, jotka ovat siitä yhtä innoissaan, kuin lumessa nenä valkoisena möyrivä Tiuhti! Muille tsemppiä, kyllä se kevät vielä tulee!