Viikonlopun viettäminen mun kotikodissa tarkoitti väistämätöntä tutustumista Papun (nahkacollie) ja Pyryn (bordercollie) kanssa. Kumpikaan ei ole koiraystävällisimmästä päästä, joten jännitettiin oikeastaan aika paljon, miten ne tuohon meidän parin kilon painoiseen rääpäleeseen suhtautuu. Nyt kun viikonloppu on onnellisesti takana, voi sanoa, että hyvinhän se meni! Ei Papu ja Pyry toki riemusta hyppineet, kun tuo niiden nenän eteen tuotiin, eivätkä ne myöskään lämmenneet Tiuhtin leikkiyrityksille, mutta kyllä ne vielä toisiinsa tutustuvat. Tiuhti oli tavalliseen tapaansa todella reipas, ja tässä tapauksessa voisi ehkä käyttää myös adjektiivia hullunrohkea, sillä tyyppi viiletti menemään kymmenen kertaa itsensä painoisten otusten kanssa niiden murahteluyritykset monesti ignoraten. Antaa kuvien puhua puolestaan!
 |
| Pyryn ilme kertoo kaiken. Se on vähän astetta mustasukkaisempi tapaus. |
 |
| Rengas on Pyryn kaikkein rakkain (ja ainoa, koska se tuhoaa kaikki aina alta aikayksikön) lelu, eikä Tiuhti epäröinyt hetkekään leikkiä sillä. Koettiin tän hullunrohkean vauvan takia monia aika jännittäviä hetkiä, mutta Pyry oli nätisti! |
 |
| Välillä piti kuitenkin päästä äidin syliin rauhoittumaan, ja voi olla, että Tampereella on tänään hyyyyyvin väsynyt koiranpentu. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti