Pentupiireilyä

Olipa kiva viikonloppu! Niin kiva, että hieno projektini siitä, että viikon välein mittaan pennun ja otan seisotuskuvat blogiin, hieman unohtui. Muistin mittausasian vasta siinä vaiheessa, kun Ville oli illalla lähtenyt, ja yritin kyllä hommaa yksin. Punnitseminen tietty onnistui ihan sujuvasti, mutta seisotuskuvat levottoman koiranpennun kanssa eivät vain luonnistuneet ilman auttavaa kättä, joka olisi pidellyt namia Tiuhtin nenän edessä... Ensi perjantaina en siis kuvittele tämän olevan mahdollista yksin, vaan turvaudun suosiolla Villeen.

Esimerkkejä siitä, mitä tapahtui, kun yritin yksin käsitellä sekä kameraa että koiranpentua. Kertokaa oi te viisaat, miten otatte villistä pennusta kauniita seisotuskuvia ilman assistenttia?!

Tiuhtin Elsa-siskon omistaja vinkkasi, että Lielahden Mustissa ja Mirrissä on lauantaiaamuisin ilmainen pentupiiri, ja mehän tietenkin hyödynnettiin tilaisuus sosiaalistua! Ollaan Tiuhtin kanssa ilmoittauduttu Koirakoulu Pikkuhukan vauvakurssille, mutta valitettavasti kaikki kurssikerrat on tähän asti mennyt päällekäin mun luentojen kanssa, joten tämä tieto tuli todella sopivaan saumaan. Pentupiiriin päästäksemme tehtiin myös ensimmäinen bussimatka ikinä, ja jestas kuinka sievästi tuo otus olikaan bussissa! Hetken se istui korvat pystyssä (siis toki lurpasti pystyssä) mun sylissä ja sen jälkeen nukahti. Nukahti! Mua on vähän pelottanut, miten meidän tuleva Tampere-Lahti-bussimatka sujuu, mutta ei pelota enää. Tiuhti on kotonaan missä vain. (:

Tiuhtin eka bussimatka.

Itse pentupiiri oli todella hauska! Tiuhti oli pienin osallistuja, ja aluksi mietittiin, uskaltaako se edes lähteä sylistä minnekään, mutta mitä vielä. Siellä Tiuhti painoi menemään toisten pentujen kanssa hyvin määrätietoisesti, ja vaikka se olikin vähän liian helppo keilattava monelle moninkertaisen painoiselle, pääsi se myös todella kovaa vauhtia karkuun. Välillä piti aina käydä äitin/isin sylissä hengähtämässä, ja sitten taas jaksoi rynnätä leikkimään toisten pentujen kanssa. Myös jälleennäkeminen Elsan kanssa oli aika riemukas, ja toivottavasti nähdäänkin Elsaa joskus ihan ilman pentupiiriäkin. Oltiin niin ylpeitä meidän pikku Tiuhtista! Kamera oli toki mukana, mutta jäi lojumaan lattialle koko puolituntisen ajaksi, sillä olihan se nyt aika jännää nähdä Tiuhtin ensimmäistä kertaa leikkivän toisten pentujen kanssa. Ensi lauantailta lupaan kuvamateriaalia!

"Äiti, anna mun nukkua äläkä räiskyttele sitä salamaa." Tiuhtin lempparein nukahtamispaikka on tällä hetkellä oma kevythäkki, jei!

Pentupiirin jälkeen Tiuhti nukahti salamannopeasti bussissa syliin, ja kotona oikeastaan koko päivä meni koiranunia tuhisten. Illalla tehtiin vielä pieni seikkailu Katariinan luo kyläilemään, mikä sekin sujui rennon letkeästi, sillä miksipä Tiuhti uusia paikkoja jännittäisi. Voi että. On se niin ihana, vaikka välillä hermoja kiristeleekin yövalvottaminen ja pureskelu ja ruoan kanssa nirppailu (pakollinen lisäys tähän loppuun, ettei meidän pentuarki vaikuta epätodellisen pumpuliselta). Tuitui!